Ennakointi on pakollinen osa tulevaisuuden menestystekijöitä yrityksissä ja organisaatioissa. Ennakointiosaamisessa on erityisen tärkeää nähdä erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia ja taidosta hahmottaa näihin tulevaisuuksiin johtavat polut. Ennakoinnissa on kyse proaktiivisuudesta, jossa otetaan aktiivisesti vastuu tulevaisuudesta, kehityskulkujen passiivisen seuraamisen sijaan. Ennakointi antaa organisaatiolle mahdollisuuden valita monista näkymistä oman tulevaisuutensa aineksia ja tapoja tavoitella niitä.

Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty ja siihen voi myös vaikuttaa. Parhaiten menestyvät yritykset, jotka varautuvat mahdollisiin tapahtumiin. Ennakoivat yritykset saavat lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja ovat parempia riskinhallinnassa.

Yhteiskunta on murroksessa – ennakoinnilla kestävää toimintaa

Jos yritys toimii kapeakatseisesti eikä ota huomioon maailman muutosta, se on pian entinen yritys. Yritykset ennakoivat tulevaa lainsäädäntöä – regulaatiota, jotta ne sen voimaan tullessa olisivat vähintään yhtä hyvässä terässä kuin kilpailijansa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tilanne vaatii nopeita toimia: yritysten edelläkävijyyttä välttää, vähentää, korvata ja kompensoida omat haittansa. Luonto ja maapallo ovat yritysten pakollisia sidosryhmiä. Yrityksillä on vastuu toimia osana hyvää yhteiskuntaa. Megatrendit, kuten globalisaatio, urbanisaatio, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja resurssipula, vaikuttavat jokaisen yrityksen, organisaation ja yksittäisen ihmisen tulevaisuuteen.

Ennakointi on proaktiivista varautumista yrityksen tulevaisuuteen

Ennakointi on muutakin kuin megatrendeihin reagointia. Se on käyttökelpoinen arjen toimintaan vietävä systemaattinen menetelmä ja työväline. Sitä voi hyödyntää strategiseen suunnitteluun, riskinhallinnan ja mahdollisuuksien kartoittamiseen, mutta viedä se myös joka tasolle organisaatiossa – osaksi toimintoja. Näin tekevät jo edelläkävijäyritykset. Ennakointi liitetään usein megatrendeihin, mutta on tärkeää mieltää se työkaluna yritysten jatkuvaan seurantaan, osaksi organisaation strategisen johtamisen työkalupakkia.

Toimintaympäristö haastaa muuttumaan

Viimeisten vuosien toimintaympäristön rajut muutokset Covid -pandemian ja Ukrainan sodan vaikutusten osalta ovat pakottaneet yritykset reagoimaan muutoksiin varautumiseen ja kyseenalaistamaan vanhojen käytäntöjen toimivuutta. Ennakointi tarkoittaa pitkän aikajänteen tarkastelua. Pitäisikin puhua kestävyydestä ja kymmenistä vuosista nykyisen kvartaalitalouden sijasta.

Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, jotta pääsemme kiinni sellaiseen kestävyysajatteluun, mitä uusi normaali vaatii. Vihreä siirtymä vaatii massiivisia muutoksia yhteiskuntaan. Muutos koskee niin arvoja, uusia hyvinvoinnin ja kestävyyden mittareita, investointiajattelun muutosta ja planetaaristen rajojen huomioimista kaikessa yritysten toiminnassa. Kestävät investoinnit ovat täysin muuta kuin pikavoitot vuosineljänneksen tulokseen keskityttäessä ja on siirryttävä lyhytnäköisestä ajattelusta pitkäkestoisen kokonaisuuden huomioivaan talousjärjestelmään. Ilmastokriisi ja luontokato ovat viimeistään opettaneet, että maailman resurssit ovat rajalliset.

”Kestävä kehitys tarkoittaa, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia, kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.”

– Ismail Serageldin, Maailmanpankin pääjohtaja

Syitä, miksi yritysten on tärkeää varautua tulevaisuuteen

Ennakoiva ja muutokseen varautuva yritys saa kilpailuetua ja osaamispääomaa. Yritys saa kilpailuetua, kun osaamispääoma lisääntyy. Systemaattisesta tulevaisuusajattelusta tulee osa sen strategiaa. Ennakointi on kriittinen taito, jota edellytetään tulevaisuudessa jokaiselta yritykseltä. Ennakoiva yritys näkee metsän puilta ja ymmärtää paremmin kokonaisuuksia ja niiden välisiä ulottuvuuksia.

Liiketoiminnasta tulee entistä kannattavampaa. Yritys välttää turhat kustannukset. Se myös mahdollistaa paremman tuloksen varautumalla muutokseen ennakoiden systemaattisesti eri asioita, kuten asiakastarpeita ja sidosryhmäkäyttäytymistä. Kun yritys tarttuu tulevaisuustyöskentelyyn ja harjoittaa systemaattista ennakointia, myös liiketoiminnan kannattavuus lisääntyy. Tutkimusten mukaan yritykset, joilla on ennakointimekanismi käytössä yrityksessään, tekevät parempaa tulosta.

Yritys selviää paremmin muuttuvassa maailmassa. Ennakoimalla yritys kehittää tulevaisuusresilienssiä. Tulevaisuusresilienssin ytimessä on skenaarioajattelu, eli vaihtoehtojen jatkuva hahmottaminen ja niiden joukosta parhaimpien todeksi tekeminen. Se tarkoittaa yritykselle kykyä selvitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Ennakoiva yritys ymmärtää epävarmuuden ja yllätysten olevan pikemminkin normaalitila kuin poikkeus. Ennakointikyvykkyys antaa eväitä yrityksen jatkuvaan uusiutumiseen. 

Kysymykset ovat tärkeämpiä kuin vastaukset

Hyvät kysymykset ovat tärkeämpiä kuin vastaukset ja kyseenalaistaminen on tarpeen, jotta saamme muutosta aikaan. Kysymysten tärkeyden ymmärsi kenties myös Albert Einsteinin äiti Pauline, jolla oli tapana kysyä pieneltä pojaltaan: ”Mitä kysymyksiä esitit tänään koulussa?” Hän piti viisauden alkulähteenä kysymysten esittämistä, ei niinkään valmiiksi pureksittuja vastauksia.

Me tarvitsemme luovuutta, uutta ajattelua ja innovaatiokykyä voittaaksemme ilmastonmuutoksen ja hillitäksemme luontokadon yhä nopeutuvaa tempoa. Nämä molemmat uhat vaikuttavat lapsiemme ja lastenlastemme tulevaisuuteen kenties yhtä ikävästi kuin sodat ovat tuoneet taakkaa sukupolvien ketjuun. Me kaikki luomme tulevaisuutta omilla valinnoillamme joka hetki.

Artikkelin kirjoittajan Vuokko Isokorven innostus ennakointityöhön kumpuaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ja asioiden yhdistämisestä ja 25 vuoden työurasta finanssialan näköalapaikalla, sijoitusten maailmassa. Yrityksien tulevaisuustyöhön ja ennakointiin on löytynyt vaikutteita useista lähteistä, mm. Sirkka Heinosen tulevaisuustutkimuksesta. Tällä artikkelilla Visoko haluaa kannustaa ihmisiä ja yrityksiä ennakoimaan ja kysymään jatkuvasti kysymyksiä kestävyydestä, sekä tekemään parhaansa muutoksen aikaansaamiseksi sukupolvet huomioivaan kestävään tulevaisuuteen.