Visoko auttaa edistämään kestävää kehitystä

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen sekä luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat aikamme suurimpia globaaleja uhkia. Tästä syystä yritysten merkittäväksi sidosryhmäksi voidaan lukea luonto ja maapallo. Maailmassa muutosten nopeus on yhä kiivaampaa ja arvaamattomampaa. Yrityksille on tärkeää tunnistaa yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat niiden toimintaan. Ilmastonmuutos on megatrendi, joka toimii kirittäjänä yritysten vastuullisuustyölle. Yritykset voivat toimia ratkaisijoina tuottamalla kestäviä tuotteita ja palveluita, jotka kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. (Koipijärvi & Kuvaja, 2017)

Tarvitaan uudenlaisia mittareita mm. liiketoiminnan todellisten ympäristövaikutusten arvioimiselle ja se mahdollistaa myös nk. ”luontokirjanpidon”, jossa ympäristövaikutukset tulevat mukaan taseeseen. Tulevaisuudessa ympäristövaikutuksia ei siis enää toivottavasti ulkoisteta samalla tavalla kuin nykyään. Siirtymä vaatii paitsi uusia innovaatioita, uutta tietoa ja uudenlaista ajattelutapaa, myös vahvaa poliittista ja taloudellista ohjausta. Yrityksissä se tarkoittaa taloudellisen- ja vastuullisuusdatan sekä tulevaisuustekemisen integroimista käytäntöihin.

Visoko auttaa kaiken kokoisia yrityksiä ja organisaatioita kohti kestävämpää yrityskulttuuria ja toimintamallia. Se tapahtuu digitaalisesti ketterin menetelmin fokusoiden kestävän kasvun ja kehityksen sekä tulevaisuuden ennakoinnin projekteihin.

Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet – Ulkoministeriö (um.fi)

Delfoi-menetelmän tunnusmerkit

Delfoi-tulevaisuusmenetelmällä pyritään ratkaisemaan ajankohtaisia ja tulevaisuuteen liittyviä ongelmia. Menetelmänä se ei keskity vain olemassa olevan tiedon keruuseen, vaan sillä pyritään myös tuottamaan uutta tietoa. Delfoi-metodia voi luonnehtia kysely- tai haastattelumuotoiseksi tutkimustekniikaksi, jossa ohjatun sähköisen vuorovaikutusprosessin kautta pyritään kokoamaan ja lisäämään asiantuntijoista kootun ryhmän tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Delfoi-menetelmässä kuullaan nykyisin tyypillisesti kahdella tai kolmella kierroksella 15–40 asiantuntijaa. Sitä käytetään jo yli 100 maassa.

Iteraatio, palaute, dialogi, oppiminen

Delfoin erottaa survey-metodeista sen iteratiivisuus* ja palautteisuus (feedback). Delfoin eri versioita yhdistää tunnuspiirteet anonyymisyys, asiantuntijuus ja iteratiivisuus*. (Iteratiivisuus tarkoittaa sitä, että käydään prosessi läpi useampina vaiheina ja aikaisempiin voidaan aina palata). Delfoissa on tarkkaan valittu asiantuntijapaneeli, mikä erottaa sen myös Survey-tutkimuksesta. Päinvastoin kuin gallupeissa mielipiteitä ei kerätä vain analysoitavaksi, vaan vastaustieto kierrätetään takaisin asiantuntijoille. Palautetiedon avulla vastaajia ohjataan perustelemaan valintojaan. Oppimisen seurauksena oletetaan myös syntyvän hyviä päätöksiä ja viisasta toimintaa.

“Jäsentämistekniikka ryhmäviestintäprosessiin, jolla pyritään ymmärtämään ja käsittelemään monimutkaisen ongelman tulevaa kehitystä.” (Linstone & Turoff 1975)

https://metodix.fi/2014/05/19/kuusi-delfoi-metodi/