Visokossa ensimmäinen kupillinen metsän teeseremoniassa kaadetaan luonnolle.

Ympäristövastuu ja vastuullisuus ovat tärkeä osa Visokon etiikkaa. Visokossa kunnioitetaan ihmistä ja luontoa. Visokon perustaja pitää luontoyhteyden vaalimista tärkeänä keinona lisätä tahtoa luonnon ja samalla ihmisen hyvinvoinnin suojeluun. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääsihteeri Tuija Brax toteaa hyvin Sydänlehdessä 3/2020. Lapsen vieminen luontoon on paras ilmastoteko, minkä ihminen voi tehdä ja varsinainen sukupolviteko on viedä lapsenlapsi tai lainalapsi metsään. Kun ihminen menee konkreettisesti luontoon, hänellä säilyy yhteys ja halu suojella luontoa. Se mikä on kaunista, halutaan säilyttää.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat uhka terveydellemme

On laajasti tunnettua, että ilmastonmuutos on uhka turvallisuudellemme, taloudellemme ja lastenlastemme tulevaisuuteen. Vähemmän yhdistetään ilmastonmuutoksen vaikutusta terveyteen. Maailman terveysjärjestö WHO ja maailman ja Euroopan johtavat sydänliitot ovat tutkineet asiaa pitkään. Tiedossa on, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen työ on samalla terveysteko. Laajemmassa kuvassa ilmastonmuutos uhkaa terveyttämme lisääntyvinä virus- ja bakteeriperäisinä tauteina, helteen, sateiden, tulvien ja myrskyjen aiheuttamina sairauksina ja terveysuhkina. Välillisiä vaikutuksia on monia. Kun Suomessa lämpötilat liikkuvat talvisin nollan molemmin puolin, se vaikuttaa yhä lisääntyviin kaatumisiin. Kosteusvaurioille altis rakennuskantamme tulee joutumaan koville ilmastonmuutoksen edessä ja on sitä kautta terveysuhka sekin.

Koronaepidemiallakin on yhteys ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden katoamista Tämä näkyy lajikuolemina, joka altistaa eläimistä ihmisiin siirtyviin vaarallisiin virusepidemioihin, kuten Covid 19-viruksen leviämiseen.

Mihin räystäspääskyt hävisivät

Allergikoille pitenevät siitepölykaudet tuovat terveysongelmia. Ilmastonmuutos vaikuttaa pitkäaikaissairauksia, kuten sepelvaltimotautia ja kohonnutta verenpainetautia sairastavien ihmisten terveyteen. Vaikeata läppävikaa tai sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden verenkierto joutuu koetukselle. Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat ja hellejaksot pitenevät.

Luonnon monimuotoisuus on luonnon ekosysteemille ja ihmisille elinehto. Pölyttäjävajeen vaikutukset ruuantuotantoon voivat olla vain sivuseikka isossa kuvassa. Ilman sopivia pölyttäjiä puhdistavien ja eroosiota ehkäisevien kasvien määrä vähenee. Hyönteiset ovat ravintoa monille eläimille, kuten linnuille. Esimerkiksi räystäspääskyjen määrä on romahtanut neljässä vuosikymmenessä yli 40 prosenttia. Syyksi on epäilty juuri sopivan hyönteisravinnon vähentymistä. Pölyttäjien katoaminen on katastrofi paitsi luonnolle, myös ihmisille, koska 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Maailman ruuantuotanto vaarantuu, jos pölyttäjien määrä väheneminen jatkuu. Saksassa ja Iso-Britanniassa voidaan jo puhua suoranaisesta pölyttäjäkadosta. Satojen pieneneminen näkyy jo Suomessakin. Esimerkiksi öljykasvit rypsi ja rapsi- sadot ovat pienentyneet 1990 l alusta alkaen. Myös mustaviinimarja ja kuminan sadot ovat kääntyneet laskuun. Ilman pölyttäjiä ruokavaliomme yksipuolistuu. Joudumme käyttämään vitamiineja korvaamaan tätä.

Unohdun usein tuntikausiksi lempipaikkaani suon ja isojen puiden katveeseen. Rakastan suopursujen tuoksua, sammaleita ja hiljaisuutta. Unelma yli muiden on lisätä maailmaan rakkautta ja ymmärrystä, että meidän ihmisten tehtävä on suojella ja varjella luontoa. Me emme selviydy ilman luontoa.

Vuokko, Visokon perustaja

Lähteet:

Sydän 3/2020
Ilmastonmuutokseen varautuminen, Tuija Brax, s. 8 Mitä sydänpotilaan on hyvä tietää muuttuvan ilmaston vaikutuksista, Anna-Mari Hekkala, s. 12

Yle Luonto
Pelasta pörriäinen kampanja, Hanna Asikainen
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/09/14/polyttajien-hatahuuto-on-kuultu-pelasta-porriainen-kampanja-inspiroi-lahes-76