Nuorissa on tulevaisuus

Nuorissa on tulevaisuus

Etenkin nuoret ovat huolissaan maapallon ja luonnon tilasta. Niinpä Visoko kuuntelee mielellään, mitä mieltä nuoret ovat ja
mitä asioille pitäisi tehdä:

• Ihmisiä pitää motivoida ajattelemaan
• Ympäristölait tulevat!
• Kaikilla yrityksillä ei ole valmiuksia
• Vihreämpi tulevaisuus
• Luonto ei tarvitse meitä, me tarvitsemme luontoa elääksemme

Laurean nuorten opiskelijoiden Circular Economy Goes East and West -hankkeen järjestämä Design Sprint huipentui kesäkuussa palvelukonseptien esittelyihin. Laurean palvelumuotoilun opiskelijat kehittivät Visokon tarpeisiin mm. Better Future -pelin ja useita muita innovatiivisia ideoita, joita Visoko voi jatkossa hyödyntää auttaakseen asiakkaitaan.


Visoko ja Laurea yhteistyössä

Kestävän kehityksen pelin tai työkalun tavoitteena on tutustuttaa asiakasta YK:n Agenda 2030:n maailmanlaajuisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Yhteistyöhön liittyi Visokon näkökulmasta tehtävänanto, aineiston luovuttamista aihioon liittyen, haastatteluita, ajatustenvaihtoa, kysymyksiin vastausten antoa sekä tarvittavan asiantuntemuksen siirtoa nuorille. Nuorten kunniaksi voi sanoa, että he tarttuivat innolla projektiin ja osasivat kysyä oikeita kysymyksiä, jotta pääsivät työssään eteenpäin. Heillä riitti oivalluskykyä ja visioita tulevaisuuteen. Kaikki neljä tiimiä loivat mitä parhaimmat ideat kestävän kehityksen SDG (Sustainable Development Goals) tavoitteiden ympärille. Jokainen aihio on viemiskelpoinen käytäntöön. Design Sprint -tapahtumaan liittyi esittelyitä, parhaiden käytäntöjen valinnat ja kisailu tiukassa aikataulussa.

Kaikissa esityksissä oli tiimeinä nähty vaivaa ja saatu liiketaloudelliset kulmat esille. Mitä yritykset juuri näillä markkinoilla tarvitsevat ja mitä ne ovat valmiita ostamaan? Joskus yksinkertaisin versio on tuottavin. Vain asiakkaille käytäntöön viety testaus voi osoittaa lopulta toimivuuden.



Miten selkiyttää asiakaspolkua?

Visoko voi auttaa asiakkaitaan ja antaa kestävän kehityksen edistämiseen välineen tietoisuuden ja informaation lisäämiseen, hauskassa ja helpossa muodossa. Digitaalinen muoto voi houkuttaa eri ikäisiä ja tyyppisiä asiakkaita sekä olla positiivisesti yllättävä. Samalla se antaa hyötyä muille sidosryhmille. Kestävän kehityksen pelillistä menetelmää voi mahdollisesti hyödyntää Visokon verkkokursseissa, koulutuksissa ja työpajoissa linkittäen niihin. Visuaalinen, pelillinen ja leikkimielinen tapa voi keventää tunnelmaa muuten vaativassa aihepiirissä. Se voi myös motivoida sisäistämään SDG -tavoitteiden merkitystä käytännössä.

Kysymysten kysyminen ja vastausten antaminen sopii erityisen hyvin Visokon toimintamalliin. Visoko on sitä mieltä, että nähdäkseen muutoksen pitää uskaltaa kysyä kysymyksiä ja kyseenalaistaa.

Yhteistyö on avain muutokseen

Yhteistyöstä jäi positiivinen vire. Tämä tapa on oikea saada ajankohtaisia ja toimivia ideoita lanseerattua yritysmaailmaan. Visoko suosittelee muillekin yrityksille yhteistyötä ja yhteiskehittämisen kokemuksia Laurean kanssa.

Yhteistyön lisäksi tarvitaan eri ikäisiä ja monimuotoinen kokoonpano näkökulmia, jotta asiat muuttuvat ja kestävyys sekä pitkän elinkaaren tekeminen mahdollistuu. Yhteistyö nuorten kanssa on alku, jossa saadaan tuoreita näkökulmia. Nuoria kiinnostaa se, miltä maailma näyttää 5 vuoden ja 25 vuoden kuluttua.
Entä miltä maailma ja luonto näyttäytyy 60 vuoden kuluttua lastenlasten elämässä?

Luonnolle altistuminen kannattaa!




Musta joutsen yllättää ja opettaa

Musta joutsen yllättää ja opettaa

Luonto selviää ilman ihmistä, mutta ihminen ei ilman luontoa.

Musta joutsen saapui taas

Se tuli kutsumatta, ennalta arvaamatta, pyytämättä – maailmanlaajuinen Covid-19 virus, joka leviää eri muunnoksina ja on mahdollisesti uusi normaali myös länsimaissa. Tilanteeseen ja valvontaan puututaan hallitusten toimin. Talouselämä notkahtaa ensin, kunnes markkinakurssit lataavat nopeasti jo odotuksia tulevasta. Jotkut toimialat hyötyvät, joillekin tilanne on tuhoisa.

Tuleeko tästä uusi normaali ja mihin suuntaan se menee? Ovatko vastuullisuus, inhimillisyys ja yhteisöllisyys lisääntymässä muuttuneessa toimintaympäristössä?  Maapallon väliluku on kiihtynyt 7,7 miljardiin ja käytämme koko ajan sen varoja kestämättömästi. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen sekä luonnon monimuotoisuuden häviäminen ovat aikamme suurimpia globaaleja uhkia. Edellä mainitusta syystä yritysten merkittäviksi sidosryhmiksi voidaan lukea luonto ja maapallo. Tulevat sukupolvet ja luonto odottavat nyt velkaa takaisin maksettavaksi.

Kuva soisesta siniruskeasta alueesta


Mustat joutsenet keskuudessamme

Mustat joutsenet eivät saavu turhaan ihmisten ja kansakuntien elämään, vaan niillä on aina jokin tärkeä viesti tuotavanaan. Päätöksenteossa jätetään usein ”Mustan joutsenen” esiintymisen mahdollisuus huomioon ottamatta. Musta joutsen on metafora, joka tarkoittaa yllättävää, vaikutuksiltaan laaja-alaista tapahtumaa, jota ei jaksettu uskoa mahdolliseksi. Trendien katkeamiset ovat sitten aina suuria yllätyksiä. Myös valtiolliset päättäjämme toimivat usein niin kuin mustia joutsenia ei olisi olemassakaan. Mustia joutsenia ovat suuret katastrofit tai muut merkittävät ja yllättävät käänteet, jotka katkaisevat normaaleina pidettyjen tapahtumain virran. Esimerkeiksi voidaan mainita Neuvostoliiton romahdus, pörssiromahdukset, internetin leviäminen, isku New Yorkin kaksoistorneihin, Tyynen valtameren tsunami ja nyt Covid pandemia ovat mustia joutsenia.

Tulevaisuuden ennakointi on yrityksien vakuutus tulevaisuutta varten

Miten yritykset voivat varautua mustiin joutseniin tai ikäviin yllätyksiin? Ottamalla vakuutuksen? Yksityinen ihminen voi ottaa vakuutuksen tulipaloa varten. Yrityksen tapa sammuttaa tulipaloja on keino paitsi vakuuttaa arvokas liiketoiminta, myös ennakoida tulevaa. Delfoi tulevaisuusmenetelmä sopii tutkimuskäytön ohessa organisaation kehittämistyökaluksi, jota käytetään esimerkiksi yrityksen tai organisaation strategiatyössä, toimintaympäristön monitoroinnissa, yrityksen tai toimialan ennakoinnissa tai vaikkapa osallistavassa päätöksenteossa. Yritys voi sen avulla jatkuvasti ja systemaattisesti pyrkiä parantamaan toimintaansa ja ennakoimaan toimintaympäristöään.

Miten ennakoida tulevaa

Visokossa on tehty tulevaisuuden ennakointiin liittyvä selvitys; Vahvat ympäristöarvot ja yhteys kestävään liiketoimintaan. Lue lisää siitä, mitä löydöksiä yritys voi ennakoida omassa yrityksessään, toimialallaan, toimintaympäristössään seuraavia kahtatoista teemaa ja varautua toiminnassaan tulevaan.

Lue lisää näistä teemoista selvityksen tiivistelmästä:

Ympäristövastuullisuudesta on tullut jo hygieniatekijä
Isot investoijat näyttävät suuntaa ilmastonmuutoksen hillitsemiselle
Sertifikaatit osana ratkaisua
Eettinen kuluttaminen
Väestörakenne muuttuu ja kilpailu kyvykkäistä työntekijöistä kovenee
Kaupungistuminen ja valosaaste osa ympäristöhaasteita
Teknologia sulautuu kaikkeen tekemiseen
Vastuullisuudesta globaali kilpailuetu
Työn uudelleen määrittely tulevaisuudessa
Omistustaloudesta jakamistalouteen
Kestävän hyvinvoinnin mittarit
Ekososiaalinen sivisty

Selvitys on tehty yrityksien hyödyksi peilaamaan yritysten liiketoimintaa vuoteen 2030 megatrendit huomioiden (Sitra ym).

Lataa tiivistelmä https://visoko.fi kotisivuilta maksutta.

Huomioidaanko ilmastonmuutos ja luonnon suojelu viimein? Ilmastonmuutos on totta ja elämme sen kriittisyyttä ja kiireellisyyttä todeksi. Luontoyhteyttä etsitään uudelleen. Onko luontoyhteyden syventäminen kenties avain arvojen tarkistukseen? Musta joutsen toi arvokkaan viestin. Otammeko sen vastaan? On aika ryhtyä tekoihin.

Kuva vihreästä sammaleesta tummalla pohjalla

Tulevaisuuden ennakointi yritysten menestystekijänä

Tulevaisuuden ennakointi yritysten menestystekijänä

Ennakointi on pakollinen osa tulevaisuuden menestystekijöitä yrityksissä ja organisaatioissa. Ennakointiosaamisessa on erityisen tärkeää nähdä erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia ja taidosta hahmottaa näihin tulevaisuuksiin johtavat polut. Ennakoinnissa on kyse proaktiivisuudesta, jossa otetaan aktiivisesti vastuu tulevaisuudesta, kehityskulkujen passiivisen seuraamisen sijaan. Ennakointi antaa organisaatiolle mahdollisuuden valita monista näkymistä oman tulevaisuutensa aineksia ja tapoja tavoitella niitä.

Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty ja siihen voi myös vaikuttaa. Parhaiten menestyvät yritykset, jotka varautuvat mahdollisiin tapahtumiin. Ennakoivat yritykset saavat lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja ovat parempia riskinhallinnassa.


Yhteiskunta on murroksessa – ennakoinnilla kestävää toimintaa

Jos yritys toimii kapeakatseisesti eikä ota huomioon maailman muutosta, se on pian entinen yritys. Yritykset ennakoivat tulevaa lainsäädäntöä – regulaatiota, jotta ne sen voimaan tullessa olisivat vähintään yhtä hyvässä terässä kuin kilpailijansa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tilanne vaatii nopeita toimia: yritysten edelläkävijyyttä välttää, vähentää, korvata ja kompensoida omat haittansa. Luonto ja maapallo ovat yritysten pakollisia sidosryhmiä. Yrityksillä on vastuu toimia osana hyvää yhteiskuntaa. Megatrendit, kuten globalisaatio, urbanisaatio, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja resurssipula, vaikuttavat jokaisen yrityksen, organisaation ja yksittäisen ihmisen tulevaisuuteen.


Ennakointi on proaktiivista varautumista yrityksen tulevaisuuteen

Ennakointi on muutakin kuin megatrendeihin reagointia. Se on käyttökelpoinen arjen toimintaan vietävä systemaattinen menetelmä ja työväline. Sitä voi hyödyntää strategiseen suunnitteluun, riskinhallinnan ja mahdollisuuksien kartoittamiseen, mutta viedä se myös joka tasolle organisaatiossa – osaksi toimintoja. Näin tekevät jo edelläkävijäyritykset. Ennakointi liitetään usein megatrendeihin, mutta on tärkeää mieltää se työkaluna yritysten jatkuvaan seurantaan, osaksi organisaation strategisen johtamisen työkalupakkia.


Toimintaympäristö haastaa muuttumaan

Viimeisten vuosien toimintaympäristön rajut muutokset Covid -pandemian ja Ukrainan sodan vaikutusten osalta ovat pakottaneet yritykset reagoimaan muutoksiin varautumiseen ja kyseenalaistamaan vanhojen käytäntöjen toimivuutta. Ennakointi tarkoittaa pitkän aikajänteen tarkastelua. Pitäisikin puhua kestävyydestä ja kymmenistä vuosista nykyisen kvartaalitalouden sijasta.

Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää, jotta pääsemme kiinni sellaiseen kestävyysajatteluun, mitä uusi normaali vaatii. Vihreä siirtymä vaatii massiivisia muutoksia yhteiskuntaan. Muutos koskee niin arvoja, uusia hyvinvoinnin ja kestävyyden mittareita, investointiajattelun muutosta ja planetaaristen rajojen huomioimista kaikessa yritysten toiminnassa. Kestävät investoinnit ovat täysin muuta kuin pikavoitot vuosineljänneksen tulokseen keskityttäessä ja on siirryttävä lyhytnäköisestä ajattelusta pitkäkestoisen kokonaisuuden huomioivaan talousjärjestelmään. Ilmastokriisi ja luontokato ovat viimeistään opettaneet, että maailman resurssit ovat rajalliset.

Kestävä kehitys tarkoittaa, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia, kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.

– Ismail Serageldin, Maailmanpankin pääjohtaja

Syitä, miksi yritysten on tärkeää varautua tulevaisuuteen

Ennakoiva ja muutokseen varautuva yritys saa kilpailuetua ja osaamispääomaa. Yritys saa kilpailuetua, kun osaamispääoma lisääntyy. Systemaattisesta tulevaisuusajattelusta tulee osa sen strategiaa. Ennakointi on kriittinen taito, jota edellytetään tulevaisuudessa jokaiselta yritykseltä. Ennakoiva yritys näkee metsän puilta ja ymmärtää paremmin kokonaisuuksia ja niiden välisiä ulottuvuuksia.

Liiketoiminnasta tulee entistä kannattavampaa. Yritys välttää turhat kustannukset. Se myös mahdollistaa paremman tuloksen varautumalla muutokseen ennakoiden systemaattisesti eri asioita, kuten asiakastarpeita ja sidosryhmäkäyttäytymistä. Kun yritys tarttuu tulevaisuustyöskentelyyn ja harjoittaa systemaattista ennakointia, myös liiketoiminnan kannattavuus lisääntyy. Tutkimusten mukaan yritykset, joilla on ennakointimekanismi käytössä yrityksessään, tekevät parempaa tulosta.

Yritys selviää paremmin muuttuvassa maailmassa. Ennakoimalla yritys kehittää tulevaisuusresilienssiä. Tulevaisuusresilienssin ytimessä on skenaarioajattelu, eli vaihtoehtojen jatkuva hahmottaminen ja niiden joukosta parhaimpien todeksi tekeminen. Se tarkoittaa yritykselle kykyä selvitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Ennakoiva yritys ymmärtää epävarmuuden ja yllätysten olevan pikemminkin normaalitila kuin poikkeus. Ennakointikyvykkyys antaa eväitä yrityksen jatkuvaan uusiutumiseen. 


Kysymykset ovat tärkeämpiä kuin vastaukset

Hyvät kysymykset ovat tärkeämpiä kuin vastaukset ja kyseenalaistaminen on tarpeen, jotta saamme muutosta aikaan. Kysymysten tärkeyden ymmärsi kenties myös Albert Einsteinin äiti Pauline, jolla oli tapana kysyä pieneltä pojaltaan: ”Mitä kysymyksiä esitit tänään koulussa?” Hän piti viisauden alkulähteenä kysymysten esittämistä, ei niinkään valmiiksi pureksittuja vastauksia.

Me tarvitsemme luovuutta, uutta ajattelua ja innovaatiokykyä voittaaksemme ilmastonmuutoksen ja hillitäksemme luontokadon yhä nopeutuvaa tempoa. Nämä molemmat uhat vaikuttavat lapsiemme ja lastenlastemme tulevaisuuteen kenties yhtä ikävästi kuin sodat ovat tuoneet taakkaa sukupolvien ketjuun. Me kaikki luomme tulevaisuutta omilla valinnoillamme joka hetki.

harmaa järvimaisema, etualalla vihreää kasvillisuutta ja valkeita suopursuja



Artikkelin kirjoittajan Vuokko Isokorven innostus ennakointityöhön kumpuaa yhteiskunnallisten ilmiöiden ja asioiden yhdistämisestä ja 25 vuoden työurasta finanssialan näköalapaikalla, sijoitusten maailmassa. Yrityksien tulevaisuustyöhön ja ennakointiin on löytynyt vaikutteita useista lähteistä, mm. Sirkka Heinosen tulevaisuustutkimuksesta. Tällä artikkelilla Visoko haluaa kannustaa ihmisiä ja yrityksiä ennakoimaan ja kysymään jatkuvasti kysymyksiä kestävyydestä, sekä tekemään parhaansa muutoksen aikaansaamiseksi sukupolvet huomioivaan kestävään tulevaisuuteen.



Finanssi- ja luontopääoma kombolla yritystoiminnan kestävää kasvua

Finanssi- ja luontopääoma kombolla yritystoiminnan kestävää kasvua

Seuraava suuri trendi liike-elämässä on tuottaa luontoa auttavia innovaatioita biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden parissa, kuten nyt on tehty joitakin vuosia ilmastonmuutoksen parissa. Miten yritykset voivat yhdistää finanssi- ja luontopääoman ja kehittää mitattavia innovaatioyhdistelmiä? 

Luontokato, Elonkirjo, Biodiversiteetti, Luonnon monimuotoisuus

Jyrki Katainen, Sitran yliasiamies on nostanut luonnon monimuotoisuuden ykköseksi tulevista liike-elämän mielenkiinnon bisnesinnovaatio kohteista (Ellun kanat, Ei peruttu webinaari). Hän totesi, että biodiversiteetti on uusi ilmasto, tarkoittaen, että se saa yhtä suuren painoarvon.

Ympäristöhaasteisiin vastaaminen tulee olemaan tärkein talouskasvun ajuri maailmassa (Reijo Karhinen, esitys 8.9.2021)

Fibs selvitys 2021 osoittaa, että yritykset ovat hitaasti heräämässä biodiversiteetti tekemiseen. Yhä useampi yritys on tunnistanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet ja aloittanut työn luontovaikutusten hallitsemiseksi. Liiketoiminnan vaikutukset luontoon kiinnostavat myös sijoittajia. Ilmastonmuutos on jo ravisuttanut rahamarkkinoita, mutta biodiversiteetin osalta, luontokadon torjunnassa tulee seuraava merkittävä vaikutusmahdollisuus yrityksille.

Hiilipörssi, (Suomen luonnonsuojeluliiton hankkeesta alkanut toiminta), joka kehitti palvelua suon nieluja mahdollisena suomalaisena kompensaatiopalveluna, kehitti luonnon monimuotoisuus/luonnon suojelu konseptia suomalaisen kompensaatiomallin kehittämisen rinnalla. Suomalainen suoluonto tarjoaa niin hiilinielun kuin ekosysteemin yhdelle kaikista uhanalaisimmalle lajistolle, suon kasvit ja eläimet. Sain olla tässä innovatiivisessa kehitysryhmässä mukana 1,5 vuotta. Vaikka luontokadon hillintä ei vielä ole bisneskartalla suuressa määrin, se tulee sitä olemaan. 

Haasteista ratkaisuihin,- innovaatioilla ja yhteiskehittämisellä

Tarvitaan luontopääoman ratkaisujen lisäksi yhteismitattavuutta ja seurantaa, aivan kuten ilmastonmuutoksen ratkaisuissa on kehitetty hiililaskenta, hiilijalanjälki- ja kädenjälkitekeminen. Haasteena finanssi- ja luontopääoman yhdistämisessä on vielä se, millaisia mittareita käytetään ja miten saada yhteismitallisia käytäntöjä tavoitelaskentaan. Miten määrittää vaikkapa yritysten tekemiä innovaatiotekoja biodiversiteetti huomioiden ja vaikutus vaikkapa määrätyn alueen luonnon ekosysteemiin. Hiililaskenta voidaan jo viedä tuotetasolle, yritystasolle kokonaislaskentaan. Voiko asioita yhdistää laskennallisesti esim. huomioida uhanalaisten lintujen määrän muuttuminen tiettynä aikana ja suhteuttaa yritysten ilmoittamiin innovaatiotekoihin, joilla voi olla vaikutusta ekosysteemiin.

Yhteiskehittäminen voi olla yksi apu innovaatiotoimintaan. Luonto-ympäristöalan järjestöillä on suurta osaamista asioissa. Yritysten kanssa yhdessä, muutkin tahot osallistaen avautuu yhteiskunta uudenlaisille mahdollisuuksille ja tuloksille.

Laskentakriteereihin apuja odotetaan myös globaalista ohjauksesta. Tuleeko apuja lopulta Kiinasta vai mistä, jää nähtäväksi. Sijoittajat ovat heränneet luonnon monimujotoisuuden arvottamiseen. Isoimmat edelläkävijätahot ovat heränneet selvittämään finanssi – & luontopääoman kombinaation mahdollisuuksia. Asian äärellä nähdään jo kilpailutuksia, koulutuksia, tulevaisuustutkimusta ja webinaareja.

Suomi on korkean teknologian, koulutuksen ja tutkimuksen, tieteen ja taiteen omaavaa asiantuntemusta pullollaan. Miten ohjata asioita oikeaan suuntaan. Käytännössä raha ja pakotteet puhuvat ja lainsäädäntö puree viime kädessä. Yritykset ovat ketterä yhteiskunnan muutosvoima. Edelläkävijät reagoivat ennen muita ja ovat aina monta askelta edellä. Luonto ei odota. Tarvitaan ekologista jälleenrakennusta ja nopeita, jatkuvia ja säännöllistä tekemistä asian hyväksi. Luonnonvarojen kulutus on tullut tiensä päähän. Sukupolvet huomioiva ennakoiva toiminta lähtee yksilötasosta ja yritysten suuresta muutosvoimasta.

Visoko kannustaa yrityksiä vastaamaan ympäristöhaasteisiin

Visoko auttaa käytännön työkalupakin täydentämisessä. Visoko auttaa kestävän ja kannattavan suunnan löytämisessä. Luonnon monimuotoisuuden jalostaminen ja kehittäminen luontopääoman ja finanssipääoman yhdistelmäratkaisuiksi on vielä abstrakti käsite, mutta innovaatioihin ohjaa mm investointiraha ja sen hinta ja saatavuus. Vihreään talouteen ja ekologiseen jälleenrakentamiseen tulee ohjautumaan valtavat investoinnit lähivuosina Tarvitsemme systeemisen muutoksen ja se on meneillään ja merkit ovat konkreettisesti nähtävissä. Ennakointi on tärkeää. Kestävän rahoitus, EU yritysvastuulain uudistuminen ja globaalit ilmastotavoitteet ohjaavat suuntaa ja määrittävät tahtia.

Visokolla on lisäksi Business Finlandin rahoittama innovaatiohanke – Hiljainen kauneus luonnossa. Se liittyy luonnon monimuotoisuuden nostamiseen esiin estetiikan ja digitaalisuuden avulla. 

Suomalaiset suot, nuo villit viimeiset erämaat, pitävät sisällään kansallistarinaa ja mytologiaa. Se, mikä on karua, kaunista ja uniikkia, halutaan säilyttää. Visoko toivoo yrityksiä myös yhteisen kurssialustan kanssa aktivoitumaan luontopääoman säilyttämisen kehittämistyössä. Hanke/kurssialusta Hiljainensuo on valmis arviolta 2/2022. 

Visoko ennakoi tulevaisuutta, toimialojen säännöksiä ja tapahtumia sekä niiden välisiä kytköksiä markkinoihin ja globaaliin maailmaan suuressa kuvassa. On tärkeää katsoa kauas, jotta näkee lähelle. Trendit ja heikot signaalit puhuvat sen puolesta, että ”purpose driven” yritykset saavat yhä enemmän sijaa markkinassa.

Unohdun usein tuntikausiksi lempipaikkaani suon ja isojen puiden katveeseen. Rakastan suopursujen tuoksua, sammaleita ja hiljaisuutta. Unelma yli muiden on lisätä maailmaan rakkautta ja ymmärrystä, että meidän ihmisten tehtävä on suojella ja varjella luontoa. Me emme selviydy ilman luontoa. – Visokon yrittäjä

Lähteet / kirjallisuutta:

Varma, Hanna Kaskela, vastuullisen sijoittamisen johtaja, Työeläkeyhtiö Varma
Luontokadolle pitää asettaa hinta ja mittarit. 10.8.2021

Talouselämä (www.talouselama.fi) 

Luonnonmonimuotoisuus, Jättiraportti, Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta. 2.2.2021 
Yle Uutiset (www.yle.fi)

IPCC:n raportti: Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme.
Ympäristöministeriö 9.8.2021 (www.valtioneuvosto.fi)

IPCC-ilmastopaneeli – Ilmatieteen laitos 

(2) IPCC:n ilmastoraportin kansallinen julkaisutilaisuus Tiedekulmassa 9.8.2021 – YouTube 

 

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat uhka terveydellemme

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat uhka terveydellemme

Visokossa ensimmäinen kupillinen metsän teeseremoniassa kaadetaan luonnolle.

Ympäristövastuu ja vastuullisuus ovat tärkeä osa Visokon etiikkaa. Visokossa kunnioitetaan ihmistä ja luontoa. Visokon perustaja pitää luontoyhteyden vaalimista tärkeänä keinona lisätä tahtoa luonnon ja samalla ihmisen hyvinvoinnin suojeluun. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääsihteeri Tuija Brax toteaa hyvin Sydänlehdessä 3/2020. Lapsen vieminen luontoon on paras ilmastoteko, minkä ihminen voi tehdä ja varsinainen sukupolviteko on viedä lapsenlapsi tai lainalapsi metsään. Kun ihminen menee konkreettisesti luontoon, hänellä säilyy yhteys ja halu suojella luontoa. Se mikä on kaunista, halutaan säilyttää.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat uhka terveydellemme

On laajasti tunnettua, että ilmastonmuutos on uhka turvallisuudellemme, taloudellemme ja lastenlastemme tulevaisuuteen. Vähemmän yhdistetään ilmastonmuutoksen vaikutusta terveyteen. Maailman terveysjärjestö WHO ja maailman ja Euroopan johtavat sydänliitot ovat tutkineet asiaa pitkään. Tiedossa on, että ilmastonmuutoksen hillitsemisen työ on samalla terveysteko. Laajemmassa kuvassa ilmastonmuutos uhkaa terveyttämme lisääntyvinä virus- ja bakteeriperäisinä tauteina, helteen, sateiden, tulvien ja myrskyjen aiheuttamina sairauksina ja terveysuhkina. Välillisiä vaikutuksia on monia. Kun Suomessa lämpötilat liikkuvat talvisin nollan molemmin puolin, se vaikuttaa yhä lisääntyviin kaatumisiin. Kosteusvaurioille altis rakennuskantamme tulee joutumaan koville ilmastonmuutoksen edessä ja on sitä kautta terveysuhka sekin.

Koronaepidemiallakin on yhteys ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden katoamista Tämä näkyy lajikuolemina, joka altistaa eläimistä ihmisiin siirtyviin vaarallisiin virusepidemioihin, kuten Covid 19-viruksen leviämiseen.

Mihin räystäspääskyt hävisivät

Allergikoille pitenevät siitepölykaudet tuovat terveysongelmia. Ilmastonmuutos vaikuttaa pitkäaikaissairauksia, kuten sepelvaltimotautia ja kohonnutta verenpainetautia sairastavien ihmisten terveyteen. Vaikeata läppävikaa tai sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden verenkierto joutuu koetukselle. Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat ja hellejaksot pitenevät.

Luonnon monimuotoisuus on luonnon ekosysteemille ja ihmisille elinehto. Pölyttäjävajeen vaikutukset ruuantuotantoon voivat olla vain sivuseikka isossa kuvassa. Ilman sopivia pölyttäjiä puhdistavien ja eroosiota ehkäisevien kasvien määrä vähenee. Hyönteiset ovat ravintoa monille eläimille, kuten linnuille. Esimerkiksi räystäspääskyjen määrä on romahtanut neljässä vuosikymmenessä yli 40 prosenttia. Syyksi on epäilty juuri sopivan hyönteisravinnon vähentymistä. Pölyttäjien katoaminen on katastrofi paitsi luonnolle, myös ihmisille, koska 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Maailman ruuantuotanto vaarantuu, jos pölyttäjien määrä väheneminen jatkuu. Saksassa ja Iso-Britanniassa voidaan jo puhua suoranaisesta pölyttäjäkadosta. Satojen pieneneminen näkyy jo Suomessakin. Esimerkiksi öljykasvit rypsi ja rapsi- sadot ovat pienentyneet 1990 l alusta alkaen. Myös mustaviinimarja ja kuminan sadot ovat kääntyneet laskuun. Ilman pölyttäjiä ruokavaliomme yksipuolistuu. Joudumme käyttämään vitamiineja korvaamaan tätä.

Unohdun usein tuntikausiksi lempipaikkaani suon ja isojen puiden katveeseen. Rakastan suopursujen tuoksua, sammaleita ja hiljaisuutta. Unelma yli muiden on lisätä maailmaan rakkautta ja ymmärrystä, että meidän ihmisten tehtävä on suojella ja varjella luontoa. Me emme selviydy ilman luontoa.

Vuokko, Visokon perustaja

Lähteet:

Sydän 3/2020
Ilmastonmuutokseen varautuminen, Tuija Brax, s. 8 Mitä sydänpotilaan on hyvä tietää muuttuvan ilmaston vaikutuksista, Anna-Mari Hekkala, s. 12

Yle Luonto
Pelasta pörriäinen kampanja, Hanna Asikainen
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/09/14/polyttajien-hatahuuto-on-kuultu-pelasta-porriainen-kampanja-inspiroi-lahes-76